Kristiina Ilmarinen Yksinkertaiset perusasiat

Tiet eivät jatkossa enää ole infrastruktuuria

Vaan yritystoimintaa.

Jännä nähdä, mllä hinnalla ensin ehkä joku suomalainen vakuutusyhtiö, myöhemmin ehkä joku ulkomainen yritys hoitaa vähemmän tuottavia teitä. Niitä lie kilometritolkulla.

Pohjoisessa tulevaisuudessa jo lähin terveyskeskus lie jatkossa muutaman sadan kilometrin päässä. Ja asukkaita on vähän.

Hinnan maksamme tiemaksuina.

Caruna vetosi sähkönsiirtohintojen isoissa korotuksissa korjausten kalleuteen. Odotan, että toistoa seuraa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Suurin osa Suomen teistä on kuntien tai yksityisomistuksessa. Niitä yhtiöittäminen ei koskisi. Näiden teiden kunnossapidosta vastaavat teiden omistajat. Ei valtio.

Yksityisteitä on kaikkiaan noin 360 000 km. Pysyvän asutuksen käytössä olevia teitä on noin 90 000 km, rakennettuja metsäautoteitä arviolta 120 000 km sekä muita autolla ajokelpoisia metsä- ja mökkiteitä on noin 110 000 km. Näiden lisäksi on vielä huomattava määrä pääasiassa kiinteistökohtaisia kevyempirakenteisia ajouria, pihateitä, yms.

Itse asun tieosuuskunnan omistaman tien varrella ja maksan vuosittain osuuteni tien kunnossapidosta, aurauksesta , hiekoituksesta ja suolaamisesta. Tieosuuskunta ei kerää yhtään korkeampaa tiemaksua kuin on tarpeen ja maksamme tiemaksua tien käytön mukaan.

Yhtiöittäminen ja yksityistäminen ovat kaksi aivan eri asiaa. Ehdotetun väyläyhtiön omistaisi täysin valtio ja se olisi poliittisessa kontrollissa. Yhtiöittäminen koskisi valtion omistamia teitä joita on n. 80 000 kilometriä. Teiden kunnossapidosta syntyvät kustannukset kerätään teiden käyttäjiltä käytön mukaan.

Fortum (osakeyhtiö) möi omistamansa sähköverkon ulkomaiselle sijoitusyhtiölle ( Caruna). Tällä kaupalla ei ole muuta yhteyttä kuin se, että maksan sekä sähkön hintaa ja siirtomaksua käyttöni mukaan. Samoin puhelinmaksua, arvonlisäveroja ja kaikkea kulutustani. Käytön mukaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Varsio, kuntien teitä ei ole ollut olemassakaan 50-luvun jälkeen, kadut on asia erikseen, tosin kunnat maksavat tiekunnille avustuksia teiden kunnossapitämisestä.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Ilmarinen

"Suomen tieverkko käsittää maantiet, kunnalliset katuverkot ja yksityistiet. Liikennevirasto huolehtii valtion tieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa. Valtion maanteitä on yhteensä 78 000 km.

Koko tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä. Tästä yksityis- ja metsäautoteiden osuus on noin 350 000 kilometriä ja kuntien katuverkkojen 26 000 kilometriä. Liikenneviraston vastuulla olevien maanteiden yhteispituus on noin 78 000 kilometriä.

Valta- ja kantateitä eli pääteitä on reilut 13 000 kilometriä, josta moottoriteitä hieman yli 700 kilometriä. Suurin osa tiepituudesta, 64 900 kilometriä, on seutu- ja yhdysteitä. Ne edustavat liikenteestä vain runsasta kolmannesta. Kevyen liikenteen väyliä on hieman yli 5000 kilometriä.

Päällystettyjä teitä on n. 65 % teistä eli yhteensä n. 50 000 kilometriä. Vähäliikenteisellä tieverkolla alimpaan hoitoluokkaan kuuluu noin 41 000 kilometriä tiestöä eli yli puolet koko maanteiden verkosta. Kaikkia näitä teitä ei ole mahdollista pitää hyvässä kunnossa niin, ettei tiestöllä esiintyisi ongelmia vaikeimmissa kelitilanteissa." (Liikennevirasto.fi)

"Väyläomaisuuden arvo on yhteensä noin 20 miljardia euroa. Tällä hetkellä Suomen tiet, rautatiet ja vesiväylät kuuluvat Liikennevirastolle." (Talouselämä)

"Tämä tarkoittaisi toteutuessaan yhtä valtion omaisuuden suurimmista uudelleenjärjestelyistä. Sen myötä myytyjen väylien kunnossapito siirtyisi yksitysten sijoittajien vastuulle. Sijoittajat voisivat puolestaan periä esimerkiksi kilometriperusteisia tiemaksuja ja ratamaksuja saadakseen investoinneilleen vastinetta." (Talouselämä)

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Ilmarinen

Osuus Lahden ja Turun moottoritiestä on rakennettu elinkaarimallilla eli yksityisen rahoituksen avulla.

Lahtitien tieosuus luovutettiin Liikennevirastolle 2012 ja Turkutien tieosuus luovutetaan 2029.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Bernerin haastattelusta selvisi, että koko operaation tarkoituksena onkin vain saada valtion velkaantuminen näennäisesti vähenemään, jotta hallitus voi väittää saaneensa tavoitteensa toteutumaan. Tämä Väylä Oy voi ottaa miljardikaupalla velkaa teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon, eikä tämä velka näy mitenkään valtion kirjanpidossa.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Ilmarinen

Eikös hallitus juuri kanavoinut ison summan tiehankkeiisiin.

Hienolla nimellä vielä, korjausvelan lyhentäminen.

Sijoittajille tuskin kelpaa lähtökohtaisesti huonokuntoiset tiet.

Jos joku uskoo tästä koituvan kansalle jotain hyvää, niin onnea!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Raimo Ylinen

Julkisen talouden vuosittainen budjetointikäytäntö haittaa suurten monivuotisten hankkeiden toteuttamista. Infrastruktuuri-investointien suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon on lisäksi arvioitu olevan tehokkaampaa yksityisen sektorin toteuttamana. Erityisesti ns.elinkaarihankkeissa, joissa rakentaja vastaa myös ylläpidosta, on odotettavissa tehokkuusvoittoja sen vuoksi, että kannusteet rakentamisen laadun ja aikataulun suhteen ovat kunnossa.

Näin on todistettavasti tapahtunut Suomessa monen moottoritiehankkeen osaprojekteissa.

Eläkerahastot ovat tulleet mukaan infrastruktuuri-investointien rahoitukseen. Usein mainittu perustelu on, että sijoitukset tarjoavat vähäriskisen tuoton ja että sijoituksella saadaan hajauttamishyötyä.

Vakaa pitkäaikainen tuotto (30) vuotta maltillisella korolla hyödyttää lainoittajaa ja mahdollistaa järkevien mittavien infrastruktuurihankkeiden aloittamista. Sen edellytyksenä on valtion väylien hoidon yhtiöittäminen.

Täällä sotketaan nyt lainottaja ja sijoittaja. Infrahankkeita lainoitetaan eikä sen vastikkeena saa metriäkään tietä. Väylät ovat 100 % valtion omistuksessa.

Valtion velka ei siitä vähene. Yhtiöön ei voi siirtää velkaa, kun kukaan ei tiedä kuinka monta euroa siitä Suomen 120 miljardin velasta kuuluu väylien velaksi menneiden vuosien ajoilta.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Ilmarinen

Nyt väylät ovat kansan omistuksessa. Jatkossa yhtiön omistuksessa.

Kansa omistaa yhtiön. Mutta ei hallitse sitä.

Kunnes sijoittajat saavat sijoitustaan vastaan osuuden yhtiöstä/yhtiö myydään.

Ja vaikka ei myytäisi, sijoittajat määräävät hinnan, jolla kansa saa väyliä käyttää.

Ja ottavat voitot kotiin.

Rahat pois kansalta.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #10

Kristiina Kreisler

Mä en oikein tiedä luetko sinä eduskunnassa ja mediassa annettuja selvityksiä aiheesta eli valtion liikenneinfran yhtiöittämisen mallista. Esittämisistä vääristä väitteistä viesti ei ole mennyt perille.

Väylät ovat valtion omistuksessa. Valtio yhtiöittää yhtiön joka on 100 % valtion omistuksessa. Yhtiön omistusrakenne on eduskunnan päätöksen alainen. Eduskunta edustaa kansaa demokraattisesti pidetyn vaalin tuloksen perusteella.

Kansa siis omistaa sen infrastruktuurin joka on nyt valtion omistuksessa ja mahdollisesti yhtiöitetyn yhtiön taseessa. Se ratkaisu tehdään aikanaan.

Rahoittajat(lainanantajat) eivät saa antamaansa lainaa vastaan mitään omistusta yhtiöstä.

Lainoittajat eivät määrää liikenteen käyttömaksuista. Lainoittajat neuvottelevat yhtiön kanssa ainoastaan laina-ajan pituudesta ja lainan korosta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #11

Varsio, voisitko kertoa hyviä esimerkkejä valtion yhtiöiden omistajaohjauksesta ?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #13

Aimo Remes

Valtion omistuksessa olevien yhtiöiden kassaan tuloutetut osinkotulot 2006-2016 ovat olleet 16,4 miljardia euroa.

Valtion osakemyynnit 2007-2015 ovat olleet 5,7 miljardia euroa.

Valtion omistuksen arvo 2015 noin 20 miljardia euroa.

Valtion tekemät osakesijoitukset 1 miljardia euroa.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Ilmarinen Vastaus kommenttiin #14

Niin kauan kun pysyvät omistuksessa.

Huom. Nyt en ole tarkistanut Ilkan lukuja.

Mutta tiet koskevat jokaista. Ja yhtiö määrää hinnan, jolla niitä saa käyttää.

Kun se menee osinkona valtiolle niin kauan kuin yhtiö on valtion käsissä kulkee se toisella nimellä : LISÄVERO.
Kutsumanimi: TIEMAKSU.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Ilmarinen Vastaus kommenttiin #11

Mutta niinhän juuri kirjoitin, kansa omistaa yhtiön.
(Mutta ei hallitse sitä).

Pekka Iiskonmaki

''Tiet eivät jatkossa enää ole infrastruktuuria''

Onko ne tarkoitus saattaa takaisin luonnontilaan?

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Ilmarinen

No ovat : ).

Tarkoitus oli kärjistää.

Tosin tätä menoa tuottamaton tie voi hyvinkin palautua luonnontilaan.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Ilmarinen

Ei ole montaa viikkoa siitä, kun todettiin, että Caruna oli virhe jota ei toisteta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset