Kristiina Ilmarinen Yksinkertaiset perusasiat

Vastaus STM:ltä 36 tarkentavaan kysymykseeni aktiivimallista

Konkreettiset kysymykset löytyvät ihan lopusta, numeroituina. Lähetin ne 23.1. mm. TEMille, sieltä ne siirrettiin 29.1. STMlle. Osa kysymyksistä STMn vastauksen mukaan kuuluu TEMille. Eli niihin pyydetään TEMin vastausta, taas. TEM ei siis tiedä, mitkä kuuluu heille. Mielestäni huolestuttavaa vastuuta.

Alla olevan vastauksen sain STMltä 21.2. ministeri Mattilan erityisavustajalta. Hienoa! Kerroin, että julkaisen sen.

Osaan kysymyksistä tuli vastaus, kiitos!  Vastasin ja pyysin lähettämään kysymykset joihin ei STM osannut vastata sinne, joka tietää. Pyysin vielä, että vastaukset olisi numeroitu kysymyksiä vastaavasti.

Mielestäni on hassua jos mikään taho ei tiedä koko kokonaisuutta. Miten järkevyys, kustannukset, vaikutukset, hyödyt on voitu arvioida?

Osa kysymyksistä kuului mm. TEMille. Lähetin kysymykset alkujaan sinne. TEM lähetti kysymykset STMlle

Tuntuu, että aktiivimalli on vaikea ja monimutkainen, ja siitä vain puhutaan, kuinka upea se on, mutta viranomaisetkaan eivät tietäne kokonaisuutta eikä kellään siitä vastuuta. Vain työttömien pitää tietää ja ymmärtää :).

(Lyhensin, otin alku ja lopputervehdykset pois).

 

"Ministeri saa erittäin paljon kansalaisyhteydenottoja ja niihin pyritään vastaamaan mahdollisimman pian niiden saapumisjärjestyksessä.

Osa kysymyksistä kuitenkin kuuluu verohallinnon alalle, ja osa työ- ja elinkeinoministeriölle. Erityisesti näiden kohdalla pyydämme teitä ystävällisesti olemaan yhteydessä asianomaisiin toimijoihin, tai, jos haluatte että välitämme viestinne edelleen vastattavaksi, pyydämme teitä ystävällisesti vastaamaan tähän viestiin.

Tämän vastauksen lisäksi aktiivimallista löytyy lisätietoa STM:n verkkosivuilta kohdasta http://stm.fi/tyottomyysturvan-aktiivimalli ja eräät teemat esiintyvät myös sivuiltamme löytyvissä usein kysyttyä -teemoissa, jotka löytyvät http://stm.fi/usein-kysyttya-tyottomyysturvan-aktiivimallista

Viestissänne nostatte esiin myös kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyviä teemoja. Kun aktiivimallin sisältävä hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta annettiin eduskunnalle, hallituksen esityksessä ehdotettiin, että se käsiteltäisiin myös perustuslakivaliokunnassa. Näin hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyssä myös toimittiin."

 

PALKKATYÖSTÄ JA AKTIIVIMALLISTA

Niin kutsutun aktiivimallin säännös palkkatyöstä kuuluu seuraavasti:

***************

Työttömyyspäivärahaa saadessaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana:

1) työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon;

***************

Muotoiluun on päädytty siksi, että työssäoloehtoa koskeva sääntely (joka siis on ollut voimassa jo ennen aktiivimallia) on tarkoituksella säädetty siten, että se huomioi eri aloille ominaisia työaikakysymyksiä. Opetusalalla on oma normaalista poikkeava työaikaraja siksi, että merkittävässä osassa opetustehtäviä palkallinen työaika ei ole sama kuin ns. yleistyöajan piirissä olevissa työtehtävissä. Työssäoloehdon pääsäännön mukainen työaika 18 h/kalenteriviikko vastaa eräissä opetustehtävissä 100 %:sta työaikaa. 

Opetusalalla -ilmaisu viittaa opetustehtävän hoitamiseen oppilaitoksessa.

Riittävänä työskentelynä pidetään sitä, että työttömyysetuuden 65 maksupäivän (kertyvät maanantaista perjantaihin) aikana työtä on yhteensä vähintään niin paljon, että työ yhden kalenteriviikon aikana tehtynä olisi kerryttänyt työssäoloehtoa. Aktiivimallissa ei ole ylärajaa sille, miten paljon palkkatyötä voi tehdä. Luonnollisesti soviteltua työttömyysetuutta koskevat ehdot rajoittavat sitä, missä vaiheessa työtä on niin paljon, että työttömyysetuutta ei enää voida maksaa. 

Sinänsä työtä voi tehdä mille tahansa työnantajalle, mutta palkkatyön pitää olla aitoa vakuutuksenalaista työ- tai virkasuhteista palkkatyötä, jotta se voi kerryttää työssäoloehtoa. Palkasta pitää siis maksaa lakisääteiset työnantajan ja työntekijän vakuutusmaksut eli sivukulut ja palkan pitää olla alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukainen. Yleistä minimipalkkasäännöstä mallissa ei ole, ja tämä johtuu siitä, että Suomessa ei ole minimipalkkalainsäädäntöä. Alakohtaiset vähimmäispalkat sovitaan työehtosopimuksissa. Jos alalla ei kuitenkaan ole työehtosopimusta, riittävä tuntipalkka lasketaan siten, että palkan tulee olla vuonna 2018 vähintään 1189 euroa kuukaudessa, jos työ olisi kokoaikaista. Palkkatietoa käsitellään bruttopalkkana. 

Työ, jota normaalisti tehdään esimerkiksi perhesuhteen perusteella yhteiseksi hyväksi, ei ole aitoa palkkatyötä. Tämän vuoksi esimerkiksi puolison palkkaaminen hoitamaan yhteisiä lapsia ei ole työtä, joka kerryttää työssäoloehtoa, ja tämän vuoksi se ei myöskään kerryttäisi aktiivimallin mukaista aktiivisuutta.

Palkkatulon ja työttömyysetuuden verotuksesta saatte lisätietoa verottajalta, esimerkiksi osoitteesta www.vero.fi.

Aktiivimallissa tarkoitus on, että palkkatyön työaikaa, kuten työssäoloehtoa kerryttävää työtä muutoinkin, voi kerryttää paitsi TE-toimiston kautta tarjotussa työssä, myös työssä, jonka työttömyysetuuden saaja on itse löytänyt. Rajaa sille, millä etäisyydellä työ voi olla, ei aktiivimallissa ole. Liikkuvuusavustuksen saantiin liittyy työmatkaa koskevia ehtoja, ja jos liikkuvuusavustus kiinnostaa teitä, siitä löydätte lisätietoa esimerkiksi täältä http://www.te-palvelut.fi/te/fi/erikoissivut/kustannukset_ja_avustus/index.html . Tietoa löytyy myös Kelan ja työttömyyskassojen verkkosivuilta. 

 

YRITYSTOIMINNAN ANSIOISTA JA AKTIIVIMALLISTA

Niin kutsutun aktiivimallin säännös yritystoiminnan ansiosta kuuluu seuraavasti:

*************

Työttömyyspäivärahaa saadessaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana:

2) ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia 5 luvun 7 §:n 1 momentin mukaisesta yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta;

*************

Tänä vuonna tuo euromäärä on 241,04 euroa brutto, ja aktiivisuutta on riittävästi, jos tämä ansio kertyy mainitun 65 maksupäivän jakson aikana. Työttömyysetuuden maksaja tutkiin ansion samalla tavalla kuin se tutkii yritystoiminnan tulon työttömyysetuuden sovittelua varten. Jos yritystoimintaa on harjoitettu niin kauan, että on olemassa verotuksessa vahvistettua ansiotuloa koskeva tieto, ja ansion määrässä ei ole tapahtunut muutoksia, tieto voi pohjautua verotustietoon. Yritystoiminnan ansiota koskeva tieto voi perustua myös kirjanpitoon taikka esimerkiksi yrittäjälle palvelua tuottavan toimijan antamaan selvitykseen, mistä on kyse esimerkiksi silloin, jos palvelua hankitaan laskutusta hoitavalta toimijalta. 

Työttömyysturvajärjestelmässä yritystoimintana pidetään paitsi perinteisesti yritystoiminnaksi miellettyä toimintaa (esimerkiksi osakeyhtiö), myös sellaista ansiotyötä jota tehdään olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa. Määritelmän kautta moninaiset itsensä työllistämisen tavat ovat työttömyysturvajärjestelmässä yritystoimintaa ja yrittäjyyttä.

Starttirahasta saatte lisätietoa täältä: http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/yrittajalle/aloittavan_yrittajan_palvelut/starttiraha/index.html .

Yritystoiminnassa on hyvä ottaa huomioon se, että tämän vuoden alusta lukien työttömyysaikana aloitettu yritystoiminta oikeuttaa henkilön 4 kuukauden ajan soviteltuun työttömyysetuuteen ilman TE-toimiston tekemää arviointia siitä, onko yritystoiminta sivutoimista (työttömyysetuutta voidaan maksaa) vai päätoimista (työttömyysetuutta ei voida maksaa). Tämän lainmuutoksen perusteella arviointi tehdään, jos yritystoiminta jatkuu pidempään kuin tuon 4 kuukautta, ja arviointi koskee vain 4 kuukauden ylittävää aikaa. Lisätietoa yritystoiminnasta ja työttömyysturvasta saatte täältä: http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/jos_jaat_tyottomaksi/tyottomyysturva/yrittaja_tyottomyysturva/index.html . 

Yritystoiminnan tulon verotuksesta ja tulon arvioinnista saatte halutessanne lisätietoa verottajalta, esimerkiksi www.vero.fi.

 

YLEISESTI TYÖTTÖMYYSETUUDEN SOVITTELUSTA

Osittain työllistyvällä voi olla oikeus työttömyysetuuteen ansiotuloilla soviteltuna. Työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja ansiopäiväraha voidaan maksaa soviteltuna, jos työttömyysetuuden saaja työllistyy enintään 2 viikon ajan kokoaikaisesti palkansaajana tai päätoimisena yrittäjänä, jos hän tekee työ- tai virkasuhteessa osa-aikatyötä tai sijaisuuksia taikka muita lyhyitä työjaksoja palkansaajana tai jos hän on sivutoiminen yrittäjä. Lisätietoa sovitellusta työttömyysetuudesta saa Kelasta (työmarkkinatuki ja peruspäiväraha) tai omasta työttömyyskassasta (ansiopäiväraha).

Jos työttömyysetuuden saaja ansaitsee kuukaudessa enintään 300 euroa brutto, työttömyysetuus maksetaan täytenä. Ansioiden sovittelu koskee tämän ylittävää tulon osaa, ja perustilanteessa 300 euron kuukausitulon ylittävistä euroista puolet pienentää työttömyysetuutta. Koska tulomäärä, jonka jälkeen työttömyysetuutta ei enää voida maksaa, on erilainen työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja ansiopäivärahan saajilla, ansioiden vaikutuksesta voi tehdä koelaskelmia työmarkkinatuen ja peruspäivärahan osalta http://www.kela.fi/asioi-verkossa_tyottomat?gclid=CIbokMDo39MCFUWJsgodr4ADzg ja ansiopäivärahan osalta http://www.tyj.fi/fin/ansiopaivaraha/paivarahalaskuri/

 

 

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT JA AKTIIVIMALLI

Työllistymistä edistävä palvelu on määritelty työttömyysturvalaissa seuraavasti:

Työllistymistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua työnhakuvalmennusta, uravalmennusta, työvoimakoulutusta ja työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua, mainitun lain 4 luvun 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua kokeilua, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua työvoimakoulutusta, kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22–24 §:ssä tarkoitettua omaehtoista opiskelua ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua kuntouttavaa työtoimintaa.

Aktiivimallissa aktiivisuutta kerryttää vain työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu. Kyse on siis opiskelusta, jonka tukemista on haettu TE-toimistolta ja jonka tukemisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Tukeminen perustuu aina TE-toimiston harkintaan. Lisätietoa omaehtoisesta opiskelusta työllistymistä edistävänä palveluna löytyy oheisesta osoitteesta http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/ammatinvalinta_koulutus/omaehtoinen_opiskelu/index.html .

Jos TE-toimisto ei ole hyväksynyt opiskelua työttömyysetuudella tuettavaksi omaehtoiseksi opiskeluksi, se ei kerrytä aktiivisuutta. Tämä koskee sekä niitä päätoimisia opintoja, joiden ajalta ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, että sivutoimisiksi katsottuja opintoja, joiden ajalta voidaan maksaa työttömyysetuutta.

TE-toimisto päättää mahdollisuudesta osallistua työllistymistä tukevaan palveluun sen perusteella, edistääkö tällainen palvelu työllistymismahdollisuuksia. Niihin ei siis ole automaattista oikeutta, vaan kyse on työvoimapoliittisen tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella tehtävästä ratkaisusta. Työllistymistä tukevista palveluista ja niihin pääsemisestä löytyy lisätietoa oheisesta osoitteesta http://www.te-palvelut.fi/te/fi/erikoissivut/palvelut_ja_kulukorvaus/index.html . Työllistymistä edistävistä palveluista kiinnostuneen tulisi olla yhteydessä omaan TE-toimistoonsa.

Työllistymistä edistävän palvelun ajalta voi olla oikeus kulukorvaukseen, josta saa lisätietoa Kelan tai oman työttömyyskassan kautta. Työkyvyttömyys on hyväksyttävä syy olla pois palvelusta.

 

MITEN AKTIIVIMALLISSA SEURATTAVAT TIEDOT ILMOITETAAN?

Työttömyysturvan aktiivimallissa seurannan ja päätöksen työttömyysetuuden määrästä tekee työttömyysetuuden maksaja, eli työmarkkinatuen tai peruspäivärahan saajien kohdalla Kela ja ansiopäivärahan saajien kohdalla oma työttömyyskassa. Palkkatyön työtunnit ja niistä maksettu palkka, yritystoiminnan tulo ja muu aktiivisuudeksi laskettava toiminta ilmoitetaan Kelalle tai omalle työttömyyskassalle samassa hakemuksessa, jolla haetaan työttömyysetuutta. Aktiivisuutta on siis mahdollista seurata aina työttömyysetuushakemus kerrallaan. 

Kela ja työttömyyskassat pyytävät aktiivimallia koskevat tiedot vastaavalla tavalla kuin tiedot pyydetään muutoinkin työttömyysetuutta haettaessa. Yrittäjiltä ei kysytä asiakkaiden nimiä aktiivimallissa eikä soviteltua työttömyysetuutta haettaessa. 

Työllistymistä edistävien palveluiden kohdalla aktiivimallissa noudatetaan osallistumisesta ilmoittamisen kohdalla samoja periaatteita kuin muutoinkin näiden palveluiden ajalta etuutta haettaessa noudatetaan. Työkyvyttömyystilanteesta työttömyyskassoja on ohjeistettu seuraavasti: Työnhakijan tulee toimittaa työttömyyskassalle lääkärin tai terveydenhoitajan todistus omasta työkyvyttömyydestään aiheutuneen poissaolon kestäessä yli kolme peräkkäistä palvelun järjestämispäivää."

 

 

KYSYMYKSET:

23.1. lähetetty mm. TEMiin, 29.1. siirretty TEMistä STMöön.

65 päivärahan jaksoissa tulee työttömän:

I) tehdä töitä yhteensä vähintään 18 tuntia (opetusalalla vähintään 8 tuntia):

1) miksi opetusalalla on eri tuntisääntö?

2) mitä tarkoittaa: opetusalalla?

3) Mitä tarkoittaa työttömän pitää tehdä riittävästi töitä?

4) tehdä töitä vähintään 18 tuntia? Onko max tuntirajaa?

5) Milloin on mallin ohjeiden mukaan tehnyt liikaa töitä? Onko tunti- vai eurmäärite?

6) Mitä töitä kelpuutetaan?

7) Kenelle tehdä töitä? Voiko työnantaja olla kuka ja mikä vain?

8) Palkallista vai palkatonta työtä?

9) Jos palkallista, onko min. ja max. palkkaa? Jos on niin mitkä rajat ovat?

10) jos palkallista, sivutuloverokortillako? Ainakin pitää hakea uusi verokirja työttömyysetuutta varten, jos on tienannut palkkaa.

11) työnantaja, henkilö tai yritys, joutuu maksamaan palkan sivukustannukset?

12) Koska työaika 1,5 t viikossa -töitä tai siis 18 t kolmessa kuukaudessa -töitä ei ole esim. Oikotiellä tai Valtiolle.fi:ssä tarjolla, pitääkö lähettää hakemus käytännössä jokaiseen x-km:n säteellä olevaan yritykseen? Jos kerran tosissaan yrittää löytää ko. töitä, jota työnantajan ei lie edes kannattavaa tarjota.

13) vai etsiikö ja tarjoaako te-toimisto ko. työpaikan?

14) mikä on matkaraja? (Alueelliset erot Suomessa työnsaannissa ovat suuret - mallissa ei ole tässä tapauksessa kansalaisten tasavertaista kohtelua.

 

II) ansaita yritystoiminnasta (eli perustaa yritys) yhteensä vähintään 241,04 euroa:

15) Mitä tarkoittaa ansaita 241,04? Onko se yrityksestä nostettu bruttopalkka / bruttopalkka + brutto-osinko? Tai työkorvaus.Josta maksetaan tulovero / pääomatulovero. Tulovero sivutuloverokortillako?

16) Yritys tekee normaalin kirjanpidon; tuloksen ja maksaa palkan (esim. tuon 241,04) + palkan sivukustannukset? Eli yrityksen pitää myydä vähintään 241,04llä+palkan sivukustannuksen suuruisella euromäärällä per 3 kk? Paitsi jos tuo on työkorvaus? Jos on muita kuluja, pitää myydä vielä enemmän jotta voi maksaa tuon?

17) Pitää ansaita min. 241,04, brutto? Paljonko saa max. ansaita, jotta päiväraha ei pienene?

18) Jos yritys myy enemmän. voi vähentää kuluja enemmän, jotta sen maksama vero pienempi? Mitä kuluja se voi vähentää?

19) Yhtiömuoto - saako olla mikä vain?

20) Starttirahan hakeminen – tämä ei varmaan tule kysymykseen, muuten päiväraha pienenee?

21) laskutus – voiko ottaa vastaan käteismaksun ja antaa tietysti kuitin?

22)  Saako käyttää loputtomasti efforttia mainostamiseen esim. Somessa? Jotta siis löytää ostajan jos ei ole varakkaita perheenjäseniä tai kavereita. Eikä tule mainoskuluja.

23) saako asiakas olla kuka tai mikä vain? (Kuten muillakin yrityksillä).

24)  onko ostajan nimi tuotava julki, esim. käteismaksutilanteessa? (Jos on tai jos käteismaksu ei ole mahdollista, niin sitten taas yrityksiä ei kohdella tasa-arvoisesti).

Tilikausi pitää olla vuosi. Vaikka toivoo, että on vain 3kk, anteeksi 65 päivärahapäivää.

25) mikä arvio yrityksen tuloista tulee antaa verottajalle? Riittääkö minimillään tulot 241,04+ko. suuruisen palkan sivukulut vai 4* 241,04+ ko. sivukulut? Entä kuluarvio? Riittäkö minimillään ko. palkkakulu + sivukulut? Tai vain tulot 241,04 ja kulu työkorvaus 241,04? Tulos 0, tuleeko ennakkoveroa maksettavaksi?

"Kun aloitat yritystoimintaa, sinun täytyy arvioida yritystoiminnasta saatavat tulot ja kulut. Kun ilmoitat tiedot Verohallintoon, saat ennakkoveropäätöksen ja maksuohjeet. " (vero.fi).

26) pitääkö, jos perustaa yrityksen ansaitakseen 241,04 eur/ 3 kk ja välttääkseen työttömyyskorvauksen pienenemisen, maksaa verottajalle ennakkoa? Paljonko? (Ks. myös kysymys 25).

27) jos löytää töitä, lopetetaanko yritys (oy, toiminimi. avoin yhtiö, kumppaniyhtiö) normaalisti? 

28) tai jos löytää töitä voiko yrityksen (oy, toiminimi etc.) antaa seistä ilman velvoitteita ja maksuja, esim. vain ilmoitus verottajalle. Jos uudelleen joutuu työttömäksi niin on yritys valmiina eikä tarvitse uutta byrokratiaa ja maksuja.

 

III) osallistua viitenä päivänä TE-toimiston määrittämiin työllistymistä tukeviin toimiin:

29) mistä ne löytää?

30) Miten niihin ilmoittaudutaan?

31) Vai tarjoaako te-toimisto niitä?

32) mikä on max. matka (maaseudulla)?

33) entä jos on menossa tilaisuuteen ja sairastuu - tarvitseeko lääkärintodistuksen? 

34) entä jos oli yllä mainitussa tapauksessa 64s päivä ja viides pakollinen te-tilaisuus, menettääkö sairauden takia sen 4,65%?

35) Mitä tarkoittaa te-toimiston määrittämä hyväksyttävä "omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella"?  Kun taas "esimerkiksi oman harkinnan mukaan työllistämistä edistäville kursseille osallistuminen ei riitä täyttämään aktiivisuuden määritelmää". Onko mitenkään hyväksyttävää, että työtön itse määrittäisi jonkin uskoakseen omaa työllisyyttään edistävän toimen esim. koulutuksen? 

 

36) Miten kassa ja kela seuraa työttömän toimintaa 3 kk:n jaksoissa?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

Ilmoitin 8.3.2018 Mattilan erityisavustajalle (STM), että en ole vielä saanut verohallinnolta ja TEMiltä vastausta niihin kysymyksiini, jotka koskevat kyseessä olevia tahoja.

(Erityisavustaja kysyi 21.2. välittääkö hän ko. muille kuuluvat kysymykset eteenpäin ja 22.2. pyysin, että hän lähettäisi ko. kysymykset ko. tahoille).

TEMillle lähetin alunperin kaikki kysymykset, he välittivät ne STMlle. TEM EI vastannut heitä koskeviin kysymyksiin. :).

Aktiivimallin kokonaisuus ja konkreettiset ! vaadittavat asiat ei siis ole missään yhdessä paikassa selvillä.

Viranomaisetkin näyttävät olevan sekaisin.

Vain työttömän pitää tietää. Suomeksi: tajuta.

Aikaa työttömällä on vielä vajaa kk toimia, olisi hyvä jos he saisivat, pikkuhiljaa, selkeät ohjeet.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset