Kristiina Ilmarinen Yksinkertaiset perusasiat

Sähköjohtojen maakaapelointi on huippu juttu?

Maallikon mietiskelyä sähkökaapeleista.

Ulkomailla käydessäni sähköjohdot ovat muistaakseni niissä olleet pylväissä. Jopa lämpimissä maissa. Sähköpylväät eivät siten lie täysin surkea idea.

Nyt Suomessa on uusi muoti kaivaa sähköjohdot maan alle, n. 70 cm:n syvyyteen. (Riittää vähempikin). Näkymättömiin. Turvaan puilta ja myrskyiltä.

Suomessa vain joskus on routaa. Ja routa ulottuu maan alle kahteen metriin. 

Kun sähköjohto rikkoutuu, on ongelmakohdan paikallistaminen maan alla vaikeampaa kuin maan päällä. Ja roudan rikkoman sähköjohdon korjaaminen näin maallikon mielestä mahtaa olla melko kallista kaivurilla ja lämpömatoilla etc. Ainakin välttämätöntä pikaisesti pakkasilla.

Asukas maksaa

Kalliin kaivamisen maan alle. Ja entistä kalliimmat korjaukset jatkossa.

 

Asiasta mm.  https://yle.fi/uutiset/3-7111983:

"Routa nosti hirsimökkiä ja aiheutti kaapeliin "sähköilotulituksen" "

"Roudan aiheuttamat sähkökatkokset ovat asentajille tuttu ilmiö"

"Vastuu kaapelivioista on kiinteistön omistajalla."

"Tällä kertaa selvittiin ilman tulipaloa,"

"Ongelmaksi nousee se, että urakoitsijamme tarvitsevat kaapelin omistajalta luvan töihin menosta, sillä häneltä peritään työstä syntyvät kustannukset, "

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Kaivureiden aiheuttamat vauriot maanalaisille sähköjohdoille tulee kasvamaan räjähdysmäisesti. Kukahan maksaa kaivureiden aiheuttamat vahingot?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Perusteluna on toimintavarmuuden paraneminen. Maan alla kaapeli on suojassa paitsi kaatuvilta puilta ja tykkylumelta niin myös ilmakehän häiriöiltä ja salamaniskuilta. Samasta syystä myös puhelin- (ts nykyään tietoliikenne)linjoissa avojohdoista on luovuttu. Luonnollisesti ilmajohto on edullisempi ja siksi köyhemmissä maissa edelleen paljon käytössä.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

@2

Tuntuu hurjalta jos 400kV jännitekaapeli jännitteellisenä menee n. 2m (tai routarajan alapuolella n. 0,7m) syvyydessä maanpinnasta. Ei kai näin voi olla? Tuoko on turvallista?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tässä kaiketi oli kysymys sähkönjakeluverkosta. Kantaverkon 400 kV on toki myös mahdollista haudata, mutta se on niin kallista, että sitä tehdään vain taajaan asutuilla alueilla. Maakaapelit itsessään ovat suojattuja jonka lisäksi voidaan tarpeen mukaan käyttää muita suojia, esim. betonikourut.

Ilmajohtojenkaan turvallisuus ei ole täydellinen, esimerkiksi tikasauto tai onkivapa on koskenut johtoon ikävin seurauksin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Sähkönkäyttäjät saa varmaan maksaa triplahinnan kaivamisesta.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

Maakaapelointi on huippu juttu.

Jos omistaa sähkönjakeluverkkoyrityksen.

Juha Hämäläinen

Maanomistaja joutuu lähes ilmaiseksi luovuttamaan jakeluyhtiölle maankäyttöluvan. Lupa voidaan myydä kenelle vain eteenpäin yhtiön mukana. Myös ulkomaalaisille yrityksille.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Kyllä sille maahankaivulle on vahvat perusteet. Pylväät lahoavat, nousevat maasta savimailla ja ilmajohdoille pitää väylä vapaana puustosta. Sähkökatkot johtuvat pääsääntöisesti näistä ilmajohdoista, joille lumi ja kaatuvat puut ovat jatkuva riesa.

Ja maakaapeleiden ongelmakohtien paljatamiseen on omat laitteet. Ei koko kaapelia tarvitse kaivella.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Totta. Kaapelin upottaminen on kallista puuhaa kyllä mutta hulabalo Tapanimyrskyn kaltaisen sääilmiön jälkeen myös maksaa. Ihmiset ovat tosi harmistuneita kun kauniit ja rohkeet ei näy kahteen viikkoon ja yhtiöitä vaaditaan vastuuseen, teollisuuskaan ei tykkää.

Hiekka käsittääkseni on kova sana routaa vastaan.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Hiekka estää routavauriot, mutta jotkut jättää sen hiekan "säästääkseen" laittamatta.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

"- Routavauriota ei pääse syntymään, kun rakennus perustetaan riittävän suurirakeiseen maahan"
https://yle.fi/uutiset/3-7111983

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Puiden raivaus linjojen vierestä lopetettiin joskus 90-luvullla ja sen jälkeen sähkökatkot alkoivat yleistymään Suomessa. Sen mitä on silmiin osunut niin sähköyhtiöt ovat laittaneet julkisia kuulutuksia ilmalinjojen korjaamisesta uusilla ilmalinjoilla eikä tietenkään mikään virallinen taho valvo kustannuksia ja hintoja mitä kuluttajilta revitään.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

Eräässä talossa tehtiin viime vuonna maakaapelointi.

Ei omistajalta kysytty mitään muuta kuin mihin kohtaan saa kaivaa.

Maallikko luottaa sähköyhtiöön. :)

On pyytänyt nyt selvityksen riskeistä. Voi vielä vaatia että kaivetaan takaisin maasta. Pylväs jäljellä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ainakin täällä lounaisrannikolla yhtiöt käyvät kiitettävästi raivaamassa puita linjojen alta pari kertaa vuodessa. Vaikka sekin laskutetaan kuluttajalta niin saapahan tuossa samalla ilmaiset polttopuut yli kotitarpeen kun vaan jaksaa itse kerätä ja käsitellä.

Maan alle kaivuu on tosin ollut pitempiaikainen toive juurikin jatkuvien sähkökatkojen vuoksi. Merellä ja rannikolla tuulee aina. Eipä niiden ilmajohtojenkaan korjaus ilmaista ole, eikä välttämättä kaikkea niiden takia kärsittyä vahinkoa saa edes vakuutusyhtiöiltä takaisin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ainakin täällä lounaisrannikolla yhtiöt käyvät kiitettävästi raivaamassa puita linjojen alta pari kertaa vuodessa"

Ketolan kannattaa katsoa uutiskuvia sähkönjakeluhäiriöistä, n.100% johtuu läheisistä puista jotka lumikuormasta painautuvat linjoja vasten. Tuollaisilla pötypuheilla ei saa kuin pellen maineen.

Jyrki Karvo

Nyt sulla on pötypuhetta. sähkölinjoja raivataan koko ajan. ongelma on lähinn' alle 110kV verkoissa joissa määrietllyt suoja-alueet eli tila mikä pitää olla linjan ympärillä vapaata on suhteellisen kapea ja osa puista pääsee lumikuorman vuoksi niihin koskemaan. merkittävimpiämpikin on kuitenkin olemassa. irtoroskat joita noihin lentää. tykkylumi pelkästään yksin. kaapeleiden poikkikaivuu.. ja jos ei kerran raivata mistä ihmeestä mulle riitää asiakkaita koulutuksen läpi käymään. raivataan muuten helikoptereillakkin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #20

"ongelma on lähinn' alle 110kV verkoissa joissa määrietllyt suoja-alueet eli tila mikä pitää olla linjan ympärillä vapaata on suhteellisen kapea"

Suoja-alue on aivan liian kapea eikä näitäkään raivata kuin vasta myrskyn mentyä. Tämän näkee selvästi uutiskuvista kun linjan viereisten puiden oksat ovat taipuneet linjan päälle, puut ovat olleet siis liian lähellä.

Jyrki Karvo Vastaus kommenttiin #29

Kyllä siellä ihan oikeaita raivaustöitä tehdään. ongelma vaan on nimenomaan suojakaistaleen kapeus. Kyllä noita tarjouspyyntäjä on ihan koko ajan liikenteessä. Toki kun uutiskuvissa vain noita näytetään niin antaa eri kuvan. Je pelkän turvallisuuden vuoksi allaolevat puut on kaadettava aikaajoin. tarvis kotimetsoonkin noin 10 metriä molemmin puolin ettei varmaan kaatuva puu katkaise linjaa. toi sun väite ettei linjoja raivata on naurettava.suomessa taitaa olla 100 pelkästäänb niiden raivaukseen erikoistunutta yritystä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomea ja Venäjää ei voi järjellä selittää.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Maan alle sijoitettuun järjestelmään tulee vähemmän vikoja.

Vian löytäminen vaatii kaivamista. Mutta se löydetään.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Theveninin_menetelmä

https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&ur...

Kokonaan eri asia on carunan kaltaisten yritysten varastaminen meiltä.

Maan alle pistäminen on kallista. Se on kuitenkin kokonaisuudessa taloudellista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Maan alle pistäminen on kallista. Se on kuitenkin kokonaisuudessa taloudellista."

Kyse onkin ettei kukaan valvo mistä meitä laskutetaan. Itse olen aina asunut maakaapeloidulla kaupunkialueella ja slti sähkönsiirtomaksuni nousevat jatkuvasti.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Aivan totta! Kyllä maakaapeloinilla vältytään tulevilta "pieniltä" ongelmilta ja aivan oikein kansalaiset nyt kysyvätkin asiasta.

Kysymyksessähän ei ole kuluttajan sähkön saannin turvaaminen muuttuneen lain mukaiseksi, vaan rahastaminen kuluttajilta niin, että maakaapelointi voidaan tehdä ilman yhtiöiden ja omistajien rahoitusta.

Tosi asiassa maakaapelointi ja sen kustannukset on jo maksettu kymmen kertaisesti kuluttajien kukkarosta menneinä vuosikymmeninä.

Vuosikymmenet ovat nämä sähköyhtiöt ja niiden omistuksia omistaneet tahot tehneet voittoa melko isoilla prosenteilla. Nyt näitä omistajien ja omaisuuksia käärineiden kuntien, yksityisten ja yhteisöjen voittoja ei tietenkään haluta käyttää kaapelointiin, vaan röyhkeydessään kuluttajilta viedään "väkisinkin" se , mitä siellä vielä on mahdollista viedä.

Kuluttajat ovat maksaneet kaikki sähkölinjat ja energian jonka ovat kuluttaneet. Sen lisäksi yksityiset kuluttajat ovat maksaneet suuryritysten käyttämästä energiasta lähes puolet.

Nyt kuluttajat maksavat siirtoyhtiöille ja niitä omistaville n. 40% tuottoa siitä, etteivät siirtoyhtiöt ole toteuttaneet kaapelointia esitetyssä muodossa. Kuinka moni teistä tätäkin keskustelua seuraavista on nähnyt ilmalinjan maakaapeloinnin jossain läheisyydessänne? Väitän, että kovin harva. Toki se joskus saattaa tulla, mutta rahastajilla ei liene kiirettä investoida, sillä sähkön siirto on kunnon bisnes omistajilleen.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Kärsämäellä on kaapeloitu koko kesä, ihmetellä täytyy sitä kaapeli määrää mitä on maahan kaivettu, hiekkaa en ole nähnyt käytettävän routaeristeenä. Maassa on entuudestaan suuret määrät kaapeleita, hyvin on ollut merkittynä, tiedossa ei ole yhtään katkennutta kaapelia.

Sähkön kokonaishinta muodostuu sähkö 40%, sähkönsiirto 30% ja energiavero + alv 30 %, kyllä rahastajia piisaa.

Käyttäjän AnttiKaisla kuva
Antti Kaisla

Asun Massachusettsissa, Yhdysvaltojen koillisosassa. Vuoden 2011 lokakuussa tuli lumimyrsky, kun lehdet olivat vielä puissa. Oksat ja puut eivät kestäneet lumen painoa ja kaatuivat pylväissä olevien sähköjohtojen päälle. Koko seutu menetti sähköt melkein viikoksi. Vaikeampikulkuisissa paikoissa sähköt oli poikki vielä pitempään. Tehtaita ja toimistoja suljettiin. Koulut suljettiin. Ihmiset palelivat. Joitakin kuolemantapauksiakin sattui. Huoltoasemilla ei voinut tankata. Kaupoissa ja pakastimessani elintarvikkeet pilaantuivat. Jne.
Onneksi minulla oli kamiina olohuoneessa ja onneksi vanhemman mallinen vedenlämmittimeni toimi ilman sähköä. Myrskyn jälkeen oli lehdissä paljon puhetta sähköjohtojen siirtämisestä maan alle. (Osa kaapeleista tosin on jo maan alla.) Voimaan on tullut uusi laki, joka määrää, että huoltoasemilla pitää olla generaattori jotta ainakin yhdestä pumpusta saa bensaa. Tietääkseni muita muutoksia sähkönjakelun varmistamiseksi ei ole tehty.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/katkoton-... :

"Katkoton sähkö vie kaapelit maan alle – Tiedossa miljardilaskut"

"Sähköverkkoja on rakennettu 1950-luvulta alkaen liki 400 000 kilometriä, ja suunnitelmana on reilussa kymmenessä vuodessa saada kaivettua suurin osa piuhoista maan alle.

Sähkömarkkinaa valvova Energiavirasto arvioi sähköyhtiöiden suunnitelmien perusteella verkkojen toimitusvarmuus- ja korvausinvestointien nousevan noin seitsemän miljardiin euroon vuoden 2029 alkuun mennessä."

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

Kun kuluttaja päättää, mennään toiseen suuntaan.

Esim. taloyhtiöissä putket vedetään pintavetoina. On etenkin korjaaminen edullisempaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Maakaaapelointia alettiin vauhdittamaan tapaninpäivän myrskyn jälkeen. Silloin laajojen sähkökatkojen seurauksena mm. Varsinais-Suomen viranomaisverkon tukiasemista yli puolet oli pimeänä. Myös matkapuhelinverkossa oli laajoja häiriöitä, eivätkä ihmiset saaneet yhteyttä esim. hätäkeskukseen.

Luulenpa, että kuluttajatkaan eivät olleet tyytyväisiä tilanteeseen, vaikka suurimmaksi vahingoksi useimmilla lopulta jäikin pakastimen sulaminen.

https://www.avi.fi/documents/10191/56990/Myrskyrap...

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

Vastaus kommenttiin 26;

Kukin voi itse miettiä, haluaako maksaa miljardien investoinnit ja saada maakaapelin senkin sisältämine riskeineen - ja etenkin mahdollisine isoine korjauskustannuksineen - vai tyytyisikö sittenkin vanhoihin sähköjohtoihin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #28

Se on nyt myöhäistä, sillä yhdessä valtaan äänestämämme eduskunta on vuonna 2013 määrittänyt sähkömarkkinalakiin uudet toimitusvarmuustavoitteet.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler Vastaus kommenttiin #30

No hienoo, että kaikki jatkossa on sentään varmaa.

Meidän miljardeillahan sen saa(nee).

Kuten it-investoinnit; muutamat miljardit lisää, niin ehkä sitten sähköiset reseptitkin ovat toimitusvarmoja.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Käsittääkseni maltaita maksavien vesivahinkojen takia vesijohtojen uppoasennuksista luovuttiin.

Runkoverkko kulkee edelleen maan alla ja niissä taloyhtiöissäkin sähkövedot edelleenkin vedetään uppoasennuksena.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

Ongelma esim. viittaamassani talo-tapauksessa (kommentti 11) on, että omistajalla maallikkona ei mitään tietoa.
- mitä kaivettu (maakaapeli?, ja mikä se on (maakaapeli?)
- onko laitettu kourua, hiekkaa, putkea ympärille?
- millainen maaperä eli mikä routa- ja rikkoutumisriski?

Jotta voi passiivisesti varautua millä todennäköisyydellä mökki palaa, puita kun voi aina kaataa ympäriltä, lisäksi kyseessä peltoa jossa ei ole puita.

Ymmärtääkseni omistaja on vastuussa, vaikka hän ei tiedä asiasta mitään eikä ole voinut vaikuttaa tai valita esim. haluta kourun tms.

Siksi omistaja on nyt pyytänyt selvitystä. Ja tietoa.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Kaapeloinnit ovat pääsääntöisesti keskijännite- ja lähiverkon alueilla suoritettuja, jännitetasolla 230V - 20 kV. Toisin kuin putkilinjoilla kaapeleille ei aiheudu ongelmia roudan aiheuttamasta väännöstä, puristuksesta tai venytyksestä, eivätkä edes kasvien juuret vaikuta. Myöskään mitään jännitevuotoja ei tapahdu, eli turvallista on, paitsi jos menet kaivamaan ja kumautat vaikkapa rautakangella.

Korkeajänniteverkkojakin (110-400 kV) voidaan toki kaapeloida (tällaisiahan ovatkin esimerkiksi merikaapelit Virosta ja Ruotsista, mutta niiden kaapeloinnista saatava hyöty jää yleensä pieneksi kustannuksiin nähden. Leveiden johtokäytävien vuoksi korkeajänniteverkon puiden kaatumisesta johtuvien häiriöiden määrä jää vähäiseksi, ja korkeajänniteverkon rakenteen vuoksi vauriokohdat voidaan kiertää, jolloin katkokset jäävät lyhyiksi.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Suomi kaupungistuu ja maaseutu jää asumattomaksi. Ikävä on näin sanoa, mutta se on tosiasia. Sinne jäävät kalliit maakaapelit maan sisään käyttämättömiksi, niin kuin ovat jääneet puhelinkaapelitkin suurelta osin.

Tuskin on kannattavaa tehdä maakaapelointia Pori-Lahti linjan yläpuolelle muihin kuin suurempiin taajamiin.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

Pointti onkin just, kenelle kannattavaa. ?!

Yritykselle kaikki on kannattavaa. Koska asiakkaat maksavat. K a i k e n.

Mutta onko asiakkaille?

Asunnon arvo 10.000 ja sähkönsiirtomaksu ++ korjaukset vuodessa ...

Et sillee.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset